maanantai 21. tammikuuta 2013

Laukaan kulttuuriympäristö - ymparisto.fi

Sahinjoki. Kuva: M.Huotari
Laukaan kulttuuriympäristö - ymparisto.fi

Tarvaala: Hartikan muinaismuistoalue

Hartikka 

Punamultakalmisto. Kuva: M.Huotari





Hartikan muinaisjäännösalue sijaitsee tärkeässä vesireittien solmukohdassa, jossa kohtaavat Sahijoki ja Kuusvesi. Kangasmetsän keskelle sijoittuu laaja asuinpaikka ja kalmistokokonaisuus, josta on tutkimuksissa löydetty 15 kivikautista punamultahautaa. Haudoista ei ole nähtävissä mitään maan pinnalla, mutta niistä on löydetty runsaasti esineitä, muun muassa meripihkakoruja, piinuolenkärkiä ja liuskerenkaita, jotka oli laitettu vainajien mukaan hautaan. Hartikan kalmisto on ensimmäinen Keski-Suomesta löydetty punamultakalmisto. Hartikan asuinpaikkakokonaisuus on laaja ja siihen kuuluu niin esinelöytöjä kuin maapainanteitakin, jotka kertovat  muinaisista asumuksista.  Löytöaineisto on pääasiassa kampakeramiikkaa ja erilaisia kivi-iskoksia, joita on käytetty työvälineinä. Hartikan alue on valtakunnallisesti arvokas muinaismuistokohde, jonka löydöt ajoittuvat yli 5000 vuoden taakse.

Kirkkoniemi 

Kirkkoniemi. Kuva: M.Huotari
Tarvaalanvirran niskassa vesistöön pistävällä pohjois-eteläsuuntaisella harjulla on noin 15 pyyntikuopalta vaikuttavaa kuopannetta 600 metrin matkalla Kirkkoniemen pohjoiskärjestä Hartikan kirkonpaikalle. Koepistoin on todettu että kuopat ovat ilmeisesti pyyntikuoppia. Seudulla kuopat yhdistetään kirkon paikkaan ja niitä on pidetty hautoina. Kuopat ovat noin 1,5-2 m läpimitaltaan ja niiden ympärillä on kehävalli.
Kirkkoniemen kärjessä, retkeilypaikan alapuolella olevassa rantatörmässä, on esihistoriallinen asuinpaikka.

Kirkkosaari

Kirkkosaaressa on epämääräinen röykkiö, kaksi pientä pyyntikuopastoketjua ja neljä pientä tervahautaa. Saaren itäpuolella oleva röykkiö on soikea kooltaan noin 9 x 5,5 x 0,7 metriä. Röykkiöltä alkaa kuuden kuopan pyyntikuopasto, joka on noin 75 metriä pitkä. Toinen vain kolmen kuopan ryhmä on saaren länsilaidalla. Sen pituus noin 20 metriä. Näiden lisäksi saaren etelälaidalla on neljä tervahautaa.

torstai 10. tammikuuta 2013

Mielipidekirjoitus: 

Saraakallio, Laukaan kivikautinen tähtiobservatorio?


 - Jorma Kypön kirjoittama artikkeli. Julkaistu Laukaa-Konnevesi -lehdessä tammikuussa 2013


Saraakallion maalauksia on tulkittu eri tavoin ja varmasti osa tulkinnoista on viitannut 
Saraakallio.Kuva: H.Ingman-Sinettä   
myös tähtitaivaan liikkeisiin. Seuraavassa uusi, näin arvelen, näkökulma asiaan. Vuonna 2003 oli tässä lehdessä allekirjoittaneen artikkeli ”Laukaan stonehenget”, joka perustui havaintoon kolmen kalliomaalauspaikan sijainnista samalla itä–länsi linjalla. Maalauspaikat olivat Uittovuori Paanalan saarella, Kuhajärvi ja Halsvuori. Saraakalliokin näyttää nyt kytkeytyvän linjaan mielenkiintoisella tavalla. 
Etäisyys Uittovuoresta Halsvuoreen on yli 22 kilometriä ja välissä on Kuhajärvi, jossa kalliomaalauskivi on tarkkaan linjalla poikkeaman ollessa vain 3 metriä. Uittovuoressa on auringoksi arveltu ympyrä ja kolme pystyviivaa. Kuhajärven maalauksessa on myös pystyviivat. Jopa Halsvuoren maalauksessa on kaksi pystyviivaa. Ne on tulkittu ”tassun jäljiksi” ollen sellaisiksi kuitenkin liian pitkiä ja kapeita.
 
Kuhajärven maalaus sijoittuu luolaan, jonka aukko osoittaa suoraan länteen, ja viivat on sijoitettu siten, että ilmeisesti laskevan auringon säteet tapaavat ne talvipäivänseisauksen aikana. Luola on yläkulmasta kovertunut siten, että mahdollisesti auringon valo tapaa maalauksen myös kesäpäivänseisauksen aikaan etelästä.
 
Linja poikkeaa hieman tarkasta itä–länsi suunnasta 2.35 asteen kulmassa alas. Maapallon 26 000 vuotta pitkän prekessioliikkeen aikana maan kaltevuus vaihtelee 2.4 astetta, joten kulma voisi kertoa maalausajankohdasta.
 
Uittovuoren ja Kuhajärven välisellä linjalla on muutama korkeampi kohta, joilta linjaa on täytynyt tarkkailla, jotta näköyhteys säilyisi. Tällaisia ovat Tahkomäki Simunan suunnalla, Myllyvuori Kuhankoskella ja myös Tarvaalan kouluharjun korkein kohta, kun se oli vielä jäljellä.
Mikä on sitten yhteys Saraakallioon? Saraakallion maalauskentän keskeltä, hieman vasemmalta, vedetty viiva Kuhajärven maalaukseen on etelästä oikealle 35 asteen kulmassa, kellokompassilla ilmaistuna suunta on 14:10. Samasta paikasta vedetty viiva samassa 35 asteen kulmassa etelästä vasemmalle leikkaa Tarvaalassa alussa mainitun itä–länsi-linjan jääkiekkokaukalon kohdalla. Siinä oli aiemmin Tarvaalan keskustan korkein kohta.
 
Talvipäivänseisaus on Laukaassa 21. joulukuuta kello 14:45. Kun reaaliaika on täällä 20 minuuttia jäljessä ja aurinko kulkee akselinsa yli 15 minuutissa, niin sen alareuna tapaa laskiessaan taivaanrannan talvipäivän seisauksen aikana Saraakallion tarkkailupisteeltä katsottaessa suunnassa 14:10, jossa on Kuhajärven maalauskivi. Vastaavasti aurinko nousee samana päivänä Saraakalliolta katsottuna kaakossa Tarvaalan harjun kohdalla. Harju on vain kilometrin päässä punamultahaudoista ja Aumamäestä.
Saraakallion maalauskentän vasemmalla puolella on kolme kohtaa, joihin on piirretty rasti. Voisi olettaa, että kaikki Laukaan kalliomaalaukset kytkeytyvät toisiinsa ja Saraakalliolla oli mittauspaikka, jossa tulokset merkittiin kuvina kallioon. Eikä ainoastaan auringon liikkeet vaan myös tähtitaivaan ilmiöt. Pohjoisille kansoille Otava oli hirvi. Mielestäni asia on tutkimisen arvoinen. Lisäksi voidaan kysyä liittyykö Aumamäki kokonaisuuteen? Irlannin Newgrangessa on vastaavanlaisen kummun sisällä kivikehä, joka näyttää auringon suuntia. Newgrange on tasan yhtä vanha kuin Hartikan punamultakalmisto.
 
Asiasta on laajemmin Laukaan Joulussa.

Viisi Wiisasta ja
Jorma Kyppö